Takaisin Matkakuvat sivulle


Yleistä

Tämä on kertomus Experimentalistien kevätretkestä Balttiaan. Matka kesti 4 päivää ja sisälsi 2 eri kenttää. Tällä sivulla pääset mukaan matkatunnelmiin kuvien ja tarinoiden muodossa.
Kenttien nimiä klikkaamalla pääset niiden omille sivuille. Siellä on OH-XKD:sta kyseisillä kentillä otettuja kuvia. Kenttien omilta sivuilta pääset takaisin tälle sivulle käyttämällä selaimen takaisin edelliselle sivulle painiketta.
Vieraillut kentät vierailujärjestyksessä olivat: Liepaja Latvia (EVLA) ja Spilve Latvia (EVRS).

Lennetty reitti kartalla.

Ensimmäinen päivä


Etäisimpänä tavoitteena oli taas Puola. Ensin oli kuitenkin kokoontuminen Liepajassa.
Suomessa sää oli erinomainen.


Noustiin ylös ja päästiin matkalennon makuun.


Lentopinnalla 75 jatkettiin kohti etelää. Maanopeus oli mukavat 172 solmua (318km/h).


Hankokin kölli auringon paisteessa.


Viimeisetkin pilvet loppuivat rannalle.


Edessä olikin sitten sininen taivas ja meri.


Tässä kohtaa aina vähän hymy hyytyy, kun ei oikein mahdu uimaliikkeitäkään harjoittelemaan.


Lähestymisen aikana säätiedotus kertoi jopa 40 solmun puuskista.
No sen verran siellä tuuli, että co-pilotin hattukin lähti lentoon, mutta ei nyt sentään 40 solmun puuskaan onneksi törmätty.
Koneiden välille syntyi tuijotuskilpailu.


Meidän kulkupelin haastajat olivat jo vähän väsähtäneitä.


Kaupungille saavuttuamme törmäsime heti kukkiin ja suklaaseen. Meillä oli kuitenkin kotoa kulkuluvat kunnossa niin ei tarvinnut heti hyvityssisältöä alkaa suunnittelemaan.



No mitäs siinä sitten kun verbaalinen kommunikointi käyntiin.

Kun reissun kaikki konekunnat olivat saapuneet, lähdimme pienelle kävelylle.
Joki joo... seuraava


Tässä kirkossa (Pyhän Kolminaisuuden luterilainen kirkko) oli jääkärit helmikuussa 1918 vannoneet uskollisuudenvalan Suomen hallitukselle. Kirkko oli nyt kuitenkin pistetty pakettiin...


eli ei onnistunut jääkärien lipun tai muistotaulun ihailu tällä kertaa.


... jatkoimme tutustumiskierrosta.
Liepajassa oli oikein karttaa merkitty reitti mitä seuraamalla pääsi ihmettelemään mitä lienee he halusivatkaan meille näyttää.
Tässä kohtaa halusivat varmaan näyttää puurakennuksia.


Rannallekkin reitti vei. Varsin hieno ranta olikin.


Täällä koko sankarijoukko asettui yhteiskuvaan.
Reissussa mukana oli (esittelyjärjestys ei ole henkilöinen järjestys kuvassa):

RV-4 OH-XKD Tero ja Riku. Tero ja Riku ovat myös tämän tarinan kuvien takana.

PIK-25 Varttimarkka OH-XXV Jarmo ja Tapani

Beechcraft Musketeer OH-BMH Jaakko ja Johannes

RV-6 OH-XRW Raimo ja Matti

ATEC 122 Zephyr OH-U585 Aaro ja Kari

RV-8 OH-XEZ Jouni



Paluumatkalla vielä hieman kuvattavaa ja sitten päästiin syömään.


Syötyämme hotellille suunnitus tapahtuikin auringon laskiessa.

Toinen päivä


Alunperin nyt olisimme lähteneet kohti Puolaa, mutta Liettuan säät katsottiin liian heikoiksi.
Niinpä lähdimme kaupungille katselemaan mitä sieltä vielä löytyisi.
Törmäsimme ihan aluksi sattumalta kirkkoon.


Vaikka tiedämme reitkeilyn perussäännön; kirkot ulkoa ja baarit sisältä, niin kävimme kuitenkin sisältä tuota vilkaisemassa.
Tuo leditaulu teki vaikutuksen... onkohan kyseessä päivän taivaallisen hyvä tarjous?


Kyseinen kirkko oli sellaisten hillittömän kokoisten kerrostalojen keskelle hautautuneena.
Noiden kerrostalojen arkkitehti ja visuaalisen ilmeen suunnittelija oli se sama joka teki erittäin tasaista jälkeä muutaman kymmenen vuoden ajan koko Neuvostoliiton ja itäblokin alueella.
Tämmöiseen historialliseen kuvaan törmäsimme myöhemmin josta näkyy kuinka tuo kirkko oli joskus ollut ihan arvoisessaan miljöössä.


Rantakaupungissa tuppaa törmäämään tasaisesti meren rannalle.


Matkalla jouduttiin myös experimental-asenteella selvittämään tämän kääntösillan mekanismit ja toimintalogiikka.


Seuraavaksi vierailimme sotilaiden kurinpalautuslaitoksessa.
Laitos oli toiminut 20-luvulta aina 90-luvulle, kunnes Brysselin byrokraatit olivat sen löytäneet paperipinoistaan.


Seiniltä löytyi vanhoja valokuvia.
Moottorinhan voi täyttää pitkäaikaisäilytyksessä öljyllä ja näköjään myös vedellä.


Tutun näköisiä koneita myös Suomen arsenaalista. Itse haksahdin noiden hakaristien asentojen kanssa.
Ilmavoimat Latviassa käyttivät 30-luvulla punaisia hakaristejä.


Täällä sitä pääsi opiskelemaan tuiman katseen alla jos oli oppi päässyt unohtumaan.


Vessat ja lavuaarit eivät kuuluneet huoneisiin. Huom! Täällä oltiin saamassa kurinpalautusta ja oppia ja siten huoneet eivät olleet sellejä vaan ulkoa lukittavia huoneita.


Löytyihän siellä meillekin (Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta) suunniteltu lippu.
Ihan hienohan se on tuokin... jos tykkää imelän punaisesta väristä, sirpistä, vasarasta, tähdestä ja jostain paatoksesta, jota tuo teksti lienee sisältää.


Saksan pojilla oli taasen selkeät ajatukset: "Minun kunniani on uskollisuus"


Kukas näistä herroista muuten allekirjoitti paperin jossa sallittiin Porkkalan palautus?
Itse en silloin tienyt, mutta nyt tiedät: se on kolmas herra vasemmalta, Georgi Malenkov.
Tai ainakin näin siellä opettivat.
Tämä Georgi rupesi muuten myöhemmin ryppyilemään puolueelle ja pääsi Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtajan (pääministerin) paikalta kazakstanilaisen voimalan johtajaksi.


Johan sitä on niin paljon kultturia ja historiaa opiskeltu, että alkoi ihan huikimaan.


Pieni tauko väliin ja taas tuli nälkä.

Kolmas päivä


Oli jo aika jatkaa matkaa ja niin päätimme siirtyä Riikaan.

Kun hätäisin kulkija, Jouni, oli jo edellisenä päivänä kiiruhtanut kotiin ja Aaron ja Karin mieli teki Pärnuun niin neljän koneen voimin retkikunta jatkoi matkaa.

Ihan heti lähtö ei onnistunut kun päälle lähdön hetkellä ilmestyi salamoita syöksevä ukkosherra.


Vettä tuli vähän aikaa taivaan täydeltä.


Ukkosen mentyä menojaan matka jatkui...


hyvässä säässä.


Matkalla Riikaan nähtiin myös OH-BMH. Tuolta se tuli ja tuonne se meni.


Porukka taas kasassa.


Lähdimme tutustumaan Riikan automuseoon. Viimeksi kun kävimme museo oli väistötiloissa joten uusi käynti oli tarpeen. Siellä oli autoja joka makuun.


Tämä vanha tuttu tavattiin taas, nyt meiltä vaan puuttui ryhmän vahvistus, joka olisi tuon torvea osannut soittaa.


Oma suosikkini sieltä kuitenkin löytyi.



Vanhassa kaupungissa kävimme syömässä ja muuten vaan lorvimassa.
Huomaa ilmailuaiheinen maalaus talon seinässä.



Presidentinlinnakin oli auki halukkaille.


Me jatkoimme kuitenkin muodostelmassa kohti hotellin baaria. Oli vielä parin lentokoneen suunnittelu kesken.

Neljäs päivä


Olikin kotiinlähdön aika. Koneiden tankkaus, tarkistus ja matkaan.


Myös kotimatka saatiin lentää hyvässä säässä.


Tilastot

Yhteenveto:

Alla on eritelty kaikki lennot ja niiden tilastotiedot.


Alla on koko matkan polttoaineenkulutus eri yksiköissä.

Yhteenveto


Puolan saavuttaminen on osoittautunut näillä reisuilla haasteelliseksi. Tilasto on asian suhteen tällä hetkellä, että yksi kerta neljästä on onnistunut.

Se, että Puolaa ei taaskaan saavutettu ei ainakaan minulle ole missään määrin harmillista. Lento- ja rakennustarinat ja uusien lentokoneiden suunnittelu onnistuu oikein hyvin missä vaan kunhan oikea porukka on koossa. Niin oli tälläkin kertaa.

Oli taas mukava viettää pitkä viikonloppu erinomaisessa seurassa.