In English
Takaisin Matkakuvat sivulle


Yleistä

Tämä on kertomus lentolomasta Balttiaan. Matka kesti kolme päivää ja sisälsi 4 kenttää. Tällä sivulla pääset mukaan matkatunnelmiin kuvien ja tarinoiden muodossa.
Kenttien nimiä klikkaamalla pääset niiden omille sivuille. Siellä on koneesta kyseisillä kentillä otettuja kuvia ja videoita. Kenttien omilta sivuilta pääset takaisin tälle sivulle käyttämällä selaimen takaisin edelliselle sivulle painiketta.
Vieraillut kentät vierailujärjestyksessä olivat: Kärdla, Viro (EEKA), Kihnu, Viro (EEKU), Spilve, Latvia (EVRS) ja Kuressaare, Viro (EEKE)

Pääasiallinen syy reissuun oli kuitenkin osallistuminen Experimentalistien kevätretkeen.

Kertomuksen alkuosassa kerrotaan yleisiä tietoja lentolomasta. Alkuosan jälkeen jokaisen päivän tapahtumat kerrotaan omina kokonaisuuksina ja lopussa on matkalta kerättyä tilastotietoa.

Ajankohta ja säät

Matka sattui toukokuussa ajankohtaan jolloin Etelä-Suomessa ja koko Balttiassa vallitsi kuuma kesäsää. Alla Suomen puolelta menomatkalla otettu kuva. Mitä parhain keli matkalentämiseen.

Saimme myös iloksemme havaita, että matkallemme olimme saaaneet selkeästi myös ylemmältä taholta hyväksynnän.

Reitti

Reitti kulki Viron kautta Latviaan ja takaisin Viron kautta Suomeen.

Ensimmäinen päivä

Ensimmäisenä päivänä matka taittui Kärdlan ja Kihnun kautta Spilveen Riikaan.
Tälle reitille osui ensimmäisellä etapilla Suomenlahden ylitys. Tyhjää, mutta samalla rauhoittavan kaunista oli taas merenpäällä lentäminen.

Kärdlan kenttä sijaitsee merenrannalla ja Hangosta sinne lennettäessä ei maan päällä tule lentoa kuin pari sataa metriä ennen kiitotien alkua. Alla oleva kuva on otettu noin 27km ennen Kärdlan kenttää. Tuolla hetkellä kone on vielä meren päällä matkatehoilla liukumassa kohti kenttää. Lentoaikaa kentälle vajaa 6 minuuttia, korkeutta on vielä 3500 jalkaa ylimääräistä laskukierrokseen ja alaspäin liutaan noin 900jalkaa/minuutissa. Toisin sanoen laskukierroskorkeus saavutetaan noin 2min ennen perilletuloa.
Kentällä olevasta tuulesta kielii GPS:n näyttämä maanopeus. Maanopeus vain 148solmua (274km/h), vaikka kone on liussa matkatehoilla noin 900jalkaa/minuutissa alaspään.
Lennon aikana RV-4:n tilaihmettä edustavaan kabiiniin oli asennettuna tabletti, jossa oli kokeiltavana SkyDemon sovellus, johon oli myös ennalta haettu reitille kartat ja ohjelmoitu suoritettavan lennon reitti. Sovellus vaikutti kaikin osin oikein kätevältä matkalennon apuvälineeksi.
Lasku Kärdlaan tuli otettua myös videolle.

Kentällä olikin puuskissa pitkälti yli 20solmua tuulta... tuuli oli onneksi lähes täsmälleen kiitotien suuntainen. Kuten alla olevasta kuvasta voi havaita, tuulipussi pysyi hyvin suorana.

Koneen tankkauksen jälkeen aloimme valmistumaan seuraavalle lennolle. Tässä vaiheessa perämieheni (vai onko termi nykyään perähenkilötär?), huomautti lennon luonteesta. Tilauslennoilla tulee palvelu asettaa etusijalle.

Matkan taso nousikin tai pysyi edelleen selkeästi erittäin mielyttävänä.

Viron rantaviivaan seuraillen jatkoimme matkaa Kärdlasta kohti Kihnun saaarta.

Kihnussa poikkesimme läpilaskun verran. Paikka vaikutti varsin kauniilta ja houkuttelevalta pidempäänkin pysähdykseen. Nyt kuitenkin päämääränä oli Riika.
Läpilasku Kihnuun tuli otettua myös videolle.

Seuraaksi saavuimmekin Riikaan. Kuva otettu Riikan keskustaan päin hieman ennen liittymistä Spilven kentän laskukierroksen perusosalle.

Spilve oli retkiseurueemme sovittu koohtaamispaikka. RV-4 OH-XKD:n miehistönä toimi Tero ja Noora. Seuraavassa muiden retkiseurueeseen liittyneiden miehistöjen ja koneiden esittely saapumisjärjestyksessä.

RV-6 OH-XMT Lasse ja Juha
Juha on ollut linssin takana useaan kertaan ottamassa tässä tarinassa näkyviä kuvia.

PIK-25 Varttimarkka OH-XXV Jarmo ja Heikki
Jarmo toimi myös koko retken johtajana ja järjestäjänä.

Beechcraft Musketeer OH-BMH Jaakko ja Johannes

Pikaisten kuulumisten vaihtamisen jälkeen alkoikin koneiden maahansidonta. Vaikka kaikilla koneilla lystiä onkin juuri ollut, niin nyt pitäisi rauhoittua ja pysyä pari yötä rauhassa paikallaan.

Riikaan tutustuminen alkoi myös maassaollessa hyvin ilmailuvoittoisesti, kun paikallinen FlyBaby:n rakentaja esitteli lähes valmista konettaan meille.
Rakentaja oli koneen jo aikaisemmin kerran saanut valmiiksi, mutta jonkinlaisen vaurion jälkeen oli rakennustyöt aloitettu uudestaan. Kohta olikin koneella uusi yritys aloittaa pitkä vaurioton ilmailu-ura.

Toinen päivä

Riikassa varsinainen vierailukohteemme oli Riikan automuseo: Rigas Motormuzejs.
Itse museo toimi väistötiloissa, koska museossa oli menoillaan korjaus- ja laajennushanke. Ensin kävimme tosin ihan yleissivistääksemme itseämme ihastelemassa itse rakennustyömaata.

Alla olevassa kuvassa on käynnissä neuvottelu siitä, onko väistötiloja olemassa vai ei. Oli ne.

Matkaa taitoimme tässä vaiheessa vaatimattomasti kahdella mustalla mersulla. Taso oli edellisillasta laskenut.
Edellisenä iltana olimme ilmeisesti niin vaatimattomaan sävyyn kirjautuneet hotelliimme, että kun tilasimme taksin, tuli meitä hakemaan musta 8 paikkainen mustilla laseilla varustettu limusiini mersu. Kyllähän silläkin tietysti kehtasi syömään mennä.

Tällä ympäristöön tutustumismatkallamme pääsimme ihailemaan myös yhtä kaupungin nähtävyyksistä.

Sekä OH-XXV:ssä, että tässä pelissä on Volkswagen diesel koneet. Tämä peli meni yli 360km/h. 250km/h vauhtia kuluttaen samalla alle 6L/100km poltoainetta. Sen hyötysuhteen saavuttamisessa on OH-XXV:ssäkin haastetta.


Museossa itse Stalin istui kuusi ja puolitonnia painavan panssariautonsa takapenkillä. Ei irronnut miehestä juttua, ei edes hymyä. Siellä se vaan jökötti ja murjotti. Kait se oli suuttunut, kun titteli oli vaihtunut isänmaan suuresta johtajasta kansanmurhaajaan.

Toisaalta hänen autonsa oli parkkeerattu niin lähelle viereistä autoa, että ei se ressu olisi päässyt sieltä autostaan edes ulos. Ovi oli kyllä auki, mutta ei siitä välistä olisi mahtunut. Saatto siis olla myrtsinä ihan vaan vanhan pilan takia. Niin on valta katoavaista.


Myös puolueenjohtaja Brezhnev oli autonsa tuonut näytille. Hänelle oli USA:n reissulla 1973 lahjoitettu erikseen häntä varten rakennettu Lincoln Town Car. Hieno peli olikin.
Brezhnev kuitenkin istui Rolls-Royce Silver Shadow:n kuskina. Brezhnev oli kuulema aikanaan tykännyt kurvailla pitkin Moskovan katuja Rolls:sillaan. Itse Rolls-Royce oli kuitenkin nokastaan pahasti kasassa. Brezhnev oli joutunut autolla Moskovassa liikenneonnettomuuteen, eikä autoa ollut sen jälkeen korjattu.
Tuntematta onnettomuuteen vaikuttaneita tekijöitä, uskoimme kuitenkin tietävämme kumpi onnettomuuden osapuolista todettiin onnettomuuteen syylliseksi.
Ei irronnut Brezhnev:stäkään juttua. Yhtä hukassa vaikutti olevan ympäröivän maailman asioista kuin aikaisemmin virassaankin. Eli hänen kohdallaan ei ollut havaittavissa muutosta.

ZIL ja Zaika ajalta ennen laatikon mallisen Lada:n keksimistä.

Tässä kanssa yli 300km/h menevä peli. Tämäkin suoraan suuresta ja mahtavasta USSR:stä. Kahdella 80hv moottorilla kulkevalta peliltä ei kuitenkaan hirveän huono saavutus.

Kullekkin makunsa mukaan...

Toiset ne vaan katselee kun toiset ryhtyy jo töihin

Myös Mummo-Ankan auton torvi testattiin. Hyvin torvi soi, vaikka emme tulleet aivan vakuuttuneeksi, oliko torven soitolla toivottua vaikutusta.


Seuraavaksi palasimme takaisin Riikaan korjaamaan nestetasapainomme, täyttämään vatsamme ja ihailemaan kaunista kaupunkia.
Latviassa selkeästi katsotaan urakiertoa kokonaisuutena. Tässäkin rakennuksessa on uran edetessä siirto suoraan yläkerran. Eläkeiän nostoon sopeutuminen taitaakin Latviassa sujua Suomea liukkaammin.

Lämpötilan ylittäessä 30, olimme kaikki vastuullisia ja tiedostimme nestehukan monet vaarat.
Yksi vielä kokematon ja nuori seurueemme jäsen kuitenkin epäili, että liioittelemme vaaroja, kun siirtymien pituus rajoitetaan 200 metriin. Nuoret ne ei sitten vaan ota vaaroja todesta.

Johan tässä uurastaessa oli kaikilla nälkä hiipinyt mieliin. Ruoka oli taas erinomaista. Tämän ruuan tarjoilija jostain kummallisesta syystä kuitenkin kysyi haluammeko perunoita tms. ruuan kanssa. Miksi?

Ravintolassa näkyi myös häivähdys vanhasta kotikaupungistani.

Riikan kaupunki tarjosi taas kauniita rakennuksia ihailtavaksi.

Kaupunkikierroksen jälkeen kukin suuntasi omien mieltymysten mukaan.
OH-XKD:lla liikkeellä olevat suuntasivat hotellin kylpylään. Kyllä siellä kelpasi polskutella ainoina asiakkaina yhdeksännessä kerroksessa suurten lasi-ikkunoiden takana. Saunassakin oli kaksi seinää pelkkää lasia ja upeat näkymät.

Ei kuitenkaan aikaakaan kunnes nälkä taas valloitti matkalaisten mielen. Ruokailu suoritettiin hotellin kymmenessä kerroksessa.
Alla kuva pöytämme äärestä kohti kaupungin keskustaa. Ruoka oli taas hyvää.

Kolmas päivä

Seuraavana aamuna olikin aika taas kiivetä lentopeleihimme ja suunnata kohti kotia.
Matka Kuressaareen kulki Riikan lahden rantaa pitkin. Taas oli hienoa hiekkarantaa tarjolla kunhan vaan silmänsä rantaa kohti käänsi. Pieniä kaupunkejakin oli rannalla siellä täällä.

Kuressaaressa sidoimme sen verran koneita kiinni, että pääsimme... mitäs muutakaan kuin rauhassa syömään.

Tarvitseeko sitä edes mainita? Ruoka ja seura oli taas hyvää.

Tässä eteenpäin kaikki jatkoivat omia teitään kohti kotikenttiä. Niin kiire ei kuitenkaan kenelläkään ollut, etteikö muutamia tarinoita vielä keritty ennen lentoonlähtöä vaihtamaan.

Vielä yksi ryhmäkuva onnellisista ja tyytyväisistä matkalaisista ja sitten ilmojen teille.

OH-XMT lähti matkaan ensimmäisenä ja ikuisti OH-XKD:n ja OH-BMH:n odottamassa lupaa parirullaukseen ja -lentoonlähtöön.

Nyt tuuli kävi hyvin takaa ja siten nousemalla ylös sai hyvän myötätuulen merenylitykseen. Myötätuulta oli noin 30solmua/tunnissa (56km/h).
Alla olevassa kuvassa ollaan juuri tulossa Hiidenmaan päältä merenpäälle ja GPS on laskenut meren ylitysajaksi Hankoon 10 minuuttia. Maanopeus on 186solmua (344km/h).

Merelle oli muodostunut siitepölystä hieno spiraali, joka kuvasta tosin näkyy hieman heikosti siiven takareunan vieressä.
Missä on merellä horisontti?

Alla oleva kuva otettu juuri kun saavutaan Hankoon. Meri on saatu ylitettyä ja korkeutta ollaan pikkuhiljaa laskemassa alle FL65, jotta päästään edessä muutaman minuutin päässä olevien lentoväylien alle.
Edelleen tuuli työntää takaa hyvin ja siksi maanopeutta on varsin mukavasti 192solmua (356km/h).
Tuulen suunta oli myös siksi erinomainen, että edessä olevat ukkosalueet ja voimakkaat sateet olivat varmaan ainakin osaksi tuulen takia työntyneet syvälle sisämaahan.

Hangosta parinkymmenen minuutin lennon jälkeen alkoi ukkosalueiden ja sateiden kiertelu.

Kuiva reitti kuitenkin löytyi ja siten sateita ja salamointia saimme ihailla ainoastaan mielyttävältä etäisyydeltä.
Enimmillään olimme noin 23km (~12Nm) suoraa reittiä sivussa ja lentosuunta oli enimmillään noin 25 asetetta sivuun eli aika pienillä väistöillä pysyimme kuivina.

Tilastot

Yhteenveto:

Alla on eritelty kaikki lennot ja niiden tilastotiedot.


Yli 300 km/h keskinopeuden saavuttaminen lennolla on ollut harvinaista, mutta tällä kertaa se kotimatkalla onnistui.
Tuulen vaikutuksen huomaa hyvin vertaillessa ensimmäistä ja viimeistä lentoa keskenään. Lentoaika minuutilleen kummassakin sama, mutta matkassa eroa yli 22% (99km).

Yhteenveto

Säät suosivat matkaamme. Matkaa oli aikaisemmin jouduttu siirtämään huonojen säiden vuoksi, mutta uusi ajankohta osoittautui erinomaiseksi.

Joka tapauksessa kyseessä oli taas kerrassaan upea reissu erinomaisessa seurassa.